Ajanvaraus
Ikioma Lääkäri

Ajanvaraus
Ikioma Hammas

Epäiletkö lapsellasi astmaa? Näihin oireisiin kannattaa kiinnittää huomio

Lasta yskittää, hengitys vinkuu, eikä liikkuminenkaan tahdo huvittaa kuten ennen. Voisiko kyseessä olla astma? Mahdollisesti, sillä astma on länsimaissa lapsuusiän yleisin pitkäaikaissairaus.

Lasta yskittää, hengitys vinkuu, eikä liikkuminenkaan tahdo huvittaa kuten ennen. Voisiko kyseessä olla astma? Mahdollisesti, sillä astma on länsimaissa lapsuusiän yleisin pitkäaikaissairaus.

Lääkärikeskus Ikioman lastenlääkärin, lasten allergisiin sairauksiin ja astmaan perehtyneen Ilkka Paalasen mukaan astmaa sairastaa Suomessa arviolta noin 6–10 prosenttia lapsista.

Astma voi puhjeta alle vuodenkin ikäiselle vauvalle, mutta on imeväisikäisellä harvinainen. Tyypillisesti sairaus havaitaan leikki- tai kouluikäisellä.
- Varsinkin pienillä lapsilla hengitystieinfektiot aiheuttavat astman kaltaisia oireita kuten pitkittynyttä yskää ja limaisuutta. Alle kolmivuotiaista lapsista lähes puolella esiintyy myös uloshengityksen vinkumista hengitystieinfektion yhteydessä ainakin kertaalleen ja vain osalle heistä kehittyy myöhemmin pitempää lääkehoitoa vaativa astma.  Astman oirekuvassa on vaihtelua eri ikäisillä lapsilla ja monesti esimerkiksi tyypilliset rasitusoireet tulevat selvemmin esille vasta lähempänä kouluikää tai kouluikäisenä, Paalanen sanoo.

Lapsi voi piilottaa astmaoireet

Lapsen astmaoireet ovat monin tavoin samanlaiset kuin aikuisella: pitkittynyttä yskää, joka vaivaa erityisesti öisin, rasitusoireita, hengenahdistusta, limaisuutta ja vinkuvaa hengitystä. Aina oireet eivät kuitenkaan ole selvästi havaittavissa.
- Oireet voivat olla melko vähäisiä tai lapsi voi myös itse toimia niin, ettei niitä huomata. Lapsi voi esimerkiksi vältellä itse hengästymistä urheiluharrastuksissa hakeutumalla joukkuelajeissa sellaiseen rooliin, jossa ei tarvitse liikkua niin paljon, Paalanen kuvaa.

Suomessa lapsen astmaa ei diagnosoida pelkästään oireiden perusteella kuten monissa muissa maissa, vaan tavoitteena on todeta objektiivisesti keuhkoissa oleva astmatulehdus keuhkojen toimintakokeilla, impulssioskillometrialla tai spirometrialla. Alle kolmevuotiaalle näitä tutkimuksia ei vielä pystytä tekemään ja tuolloin diagnostiikassa käytetään hoitokokeilua.

Astmatutkimukset ovat lapselle kivuttomia ja periaatteessa helppoja, mutta tunnetusti lapsipotilaat eivät aina ole täsmälleen yhtä yhteistyöhaluisia kuin aikuiset toivoisivat.
- Lasten kohdalla kokeet eivät aina ymmärrettävästi onnistu ja niitä joudutaan uusimaan. Tarvittaessa siirrytään hoitokokeiluihin, Paalanen sanoo.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Hyvällä hoidolla jopa eroon astmalääkkeistä

Lasten astmaa pystytään nykyisin hoitamaan hyvin. Paalasen mukaan tavoitteena on, että sairaus ei rajoita lapsen ja koululaisen täysipainoista elämää.
- Aluksi keuhkojen astmatulehdus pyritään sammuttamaan ja sen jälkeen haetaan pienin mahdollinen lääkeannostus, jolla oireet pysyvät hallinnassa. Suurimmalle osalle astmapotilaista lääkkeinä käytetään inhaloitavaa kortisonia ja keuhkoputkia avaavaa lääkitystä. Vaikean astman hoitoon käytössä on nykyään myös biologisia lääkkeitä, joten vaihtoehtoja on hyvin.

Mahdollista on, että hoidon ja lapsen kasvun myötä astma hellittää jopa kokonaan.
- Osa pääsee lääkkeistä eroon kokonaan eli lapsena saatu astmadiagnoosi ei välttämättä tarkoita suoraan, että tarvitsisi lääkkeitä koko loppuelämän ajan. Monilla oireilu helpottaa murrosikäisenä, mutta saattaa palata takaisin nuorena aikuisena, Paalanen kertoo.

Astman riskitekijöitä lapsella ovat mm. erilaiset allergiat, atooppinen ihottuma sekä perheenjäsenten allergiset sairaudet ja astma. Kaikilla astmaatikoilla ei kuitenkaan ole allergiataustaa. Aikuinen voi pienentää lapsen riskiä sairastua astmaan huolehtimalla, ettei lapsi altistu tupakansavulle. Allergioiden hyvä hoito on myös tärkeää.
- Allergiat ja astma ovat saman tautikirjon sairauksia, ja allergisella lapsella astmaan sairastumisen riski on suurempi kuin ei allergisella. Siitepölyallergioita voidaan nykyisin hoitaa siedätyshoidolla, joka on ainoa allergian hoitomuoto, joka vaikuttaa itse sairauden syyhyn, ei vain oireisiin. Siedätyshoitoa voidaan harkita yli viisivuotiaille lapsille, suurimmalle osalle ne tuovat allergiaoireisiin merkittävää helpotusta, Paalanen sanoo.


Ajankohtaista asiaa terveydestä