Ajanvaraus
Ikioma Lääkäri

Ajanvaraus
Ikioma Hammas

Onko papakoe otettava jokaisella gynekologikäynnillä ja neljä muuta kysymystä papakokeesta

Gynekologinen irtosolukoe eli tuttavallisemmin papakoe on monille naisille tuttu juttu, mutta mitä sillä oikeastaan voi selvittää, milloin se on tarpeen ottaa ja milloin ei - näihin kysymyksiin vastaa Lääkärikeskus Ikiomassa vastaanottava gynekologi Heidi Waris!

Gynekologinen irtosolukoe eli tuttavallisemmin papakoe on monille naisille tuttu juttu: se otetaan yleensä ensimmäisen kerran viimeistään 30-vuotiaana ja siitä eteenpäin viiden vuoden välein valtakunnallisten seulontojen yhteydessä aina 65-vuotiaaksi asti. Papanäyte saatetaan ottaa myös gynekologin vastaanotolla oireita selvitettäessä.

Tuttuudestaan huolimatta papakoe herättää monen mielessä myös kysymyksiä, kuten miksi papakoe on otettava niin säännöllisesti, mitä hyötyä kokeen ottamisesta on ja sattuuko näytteen ottaminen.

Lääkärikeskus Ikiomassa vastaanottava gynekologi, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Heidi Waris vastaa papakokeisiin liittyviin kysymyksiin!

1. Mitä papakokeella voidaan tutkia?

Gynekologisella irtosolukokeella eli papakokeella tutkitaan kohdunkaulan syöpää ja sen esiasteita. Lisäksi sen avulla voidaan selvittää emätintulehduksen syitä, mutta täytyy muistaa, että sukupuolitaudit, kuten klamydia, eivät näy papa-kokeessa. Hyvä on myös muistaa, että papa-näyte kertoo kohdunkaulan tilanteesta eikä normaali papa-näyte poissulje esimerkiksi kohtu- tai munasarjasyöpää. Myöskään vatsakipujen selvittelyssä papanäyte ei ole ensisijainen tutkimus.

Papakokeita otetaan seulonnoissa ja tarvittaessa mahdollisen sairauden selvittämiseksi seulontojen ulkopuolella. Seulontaan kutsutaan 5 vuoden välein kaikki 30–60-vuotiaat naiset, joissain kunnissa myös 25- ja 65-vuotiaat. Vuodesta 2022 alkaen seulonta ulottuu 65-vuotiaisiin naisiin.

2. Onko papakoe tarpeen ottaa aina jokaisella gynekologikäynnillä? Sattuuko papanäytteen ottaminen?

Jos oireeton nainen haluaa käydä gynekologisessa tarkastuksessa säännöllisesti, papanäytettä ei ole tarpeen ottaa rutiininomaisesti. Alle 25-vuotiailta oireettomilta naisilta papakoetta ei uusimman KäypäHoito-suosituksen mukaan pidä ottaa lainkaan. Samoin, jos nainen on käynyt joukkoseulonnoissa eikä niissä ole havaittu poikkeavaa, riittää papa-näytteet seulonnoissa 5 vuoden välein, eikä mitään välikontrolleja tarvita.

Jos taas on oireita, kuten toistuvia yhdyntäverenvuotoja, välivuotoja tai jatkuvaa, poikkeavaa valkovuotoa, kohdunkaulalla on makroskooppisia kondyloomia tai muita muutoksia tai emättimessä tai ulkoynnyttimissä on pitkittyneitä vaivoja, papakoe on syytä ottaa seulonnan ulkopuolella. Samoin silloin, jos seulontaikäinen nainen ei ole käynyt seulontaohjelman testauksessa 5 vuoteen tai ei halua osallistu seulontaohjelmaan. Jos seulontanäytteessä todetaan poikkeavaa, järjestetään jatkoseurannat löydöksen mukaan.

Papanäytteen voi ottaa lääkäri tai näytteenottoon koulutettu hoitaja. Näyte otetaan lastalla ja pienellä harjalla kolmesta kohdasta emättimen pohjukasta, kohdunnapukan pinnasta ja kohdunkaulakanavasta. Näytteenotto on nopeasti ohi, eikä se satu. Pientä nipistystä voi tuntua ja niukkaa veristä tai rusehtavaa vuotoa voi tulla näytteenoton jälkeen.

3. Miksi papaseulonnoissa on tärkeää käydä?

Seulonnoissa on tärkeää käydä, sillä kohdunkaulan syöpä kehittyy esiasteista, jotka voidaan todeta seulonnoissa ja hoitaa esiasteet ennen kuin ne ehtivät kehittyä syöväksi. Vuosittain seulontojen avulla löydetään varsinaisten syöpien lisäksi esiastemuutoksia ja varhaisvaiheen syöpiä yli 600 ja nämä kaikki voidaan hoitaa parantavasti. Keskimäärin kohdunkaulan syövän kehittyminen vie 7–15 vuotta.

Ennen seulontojen alkua 1960-luvulla kohdunkaulan syöpä oli Suomessa naisten kolmanneksi yleisin syöpä, nykyisin 19. yleisin. Arvioiden mukaan seulonnan avulla vältetään vuosittain yli 250 syöpäkuolemaa.

Viime vuosina kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on kuitenkin ollut hiukan nousussa ja samaan aikaan alle 40-vuotiaiden osallistuminen seulontoihin on vähentynyt. Tällä hetkellä ilmaantuvuus on suurinta 35–39-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa todetaan noin kolmannes kohdunkaulan syöpätapauksista. Vuosittain noin 160 naista sairastuu kohdunkaulan syöpään ja noin 55 naista kuolee vuosittain siihen. Noin 90 prosenttia sairastuneista on elossa viiden vuoden kuluttua sairastumisesta.

4. Tarvitseeko yli 65-vuotiailta ottaa papanäyte?

Yli 65-vuotiaalta naiselta ei ole tarpeen ottaa papanäytettä, jos mitään poikkeavia oireita tai aiempia löydöksiä ei ole, etenkin jos kumppani on ollut jo vuosia sama tai yhdyntöjä ei ole ollut vuosiin.

5. Mitkä tekijät altistavat kohdunkaulan syövälle?

Tärkein riskitekijä on ihmisen papilloomaviruksen (HPV) aiheuttama pitkittynyt tulehdus. Noin 80 prosenttia saa HPV-tartunnan jossain vaiheessa elämäänsä, usein nuorena sukupuolielämän ollessa vilkkaimmillaan. Valtaosa tartunnoista paranee etenkin nuorilla itsekseen parissa vuodessa. Nykyisin 10–12-vuotiaille tytöille ja pojille on tarjolla HPV-rokote, joka suojaa kahdelta korkean riskin virustyypiltä. Nämä virustyypit aiheuttavat noin 70 prosenttia kaikista kohdunkaulan syövistä.

Muita altistavia tekijöitä ovat muun muassa tupakointi, varhainen yhdyntöjen aloitusikä, seksitaudit, useat kumppanit tai jokin elimistön puolustuskykyä heikentävä tila.


Ajankohtaista asiaa terveydestä

Moni sairastaa keliakiaa yhä tietämättään

Keliakiaa on kutsuttu yhdeksi suomalaisten kansansairaudeksi, ja arvioiden mukaan jopa yli puolet keliaakikoista ei tiedä sairaudestaan. Diagnosointi on nykyisin helpompaa, sillä usein riittää pelkkä verikoe. Lue Ikiomassa vastaanottavan gastroenterologi Mika Puhdon haastattelu! Lue lisää