Ajanvaraus
Ikioma Lääkäri

Ajanvaraus
Ikioma Hammas

Sepelvaltimotauti voi piileskellä pitkään

Sepelvaltimotauti on keski-ikäisten yleisin sydänsairaus, jota sairastavat Suomessa sadat tuhannet potilaat – iso osa heistä myös tietämättään. Lääkärikeskus Ikiomassa vastaanottava kardiologi Yulia Petrasova kertoo, millaisista sydänoireista lääkäriin kannattaa lähteä ja kuinka sepelvaltimotautia voi itse ehkäistä.

Sepelvaltimotauti on keski-ikäisten yleisin sydänsairaus, jota sairastavat Suomessa sadat tuhannet potilaat – iso osa heistä myös tietämättään. Lääkärikeskus Ikiomassa vastaanottava kardiologi Yulia Petrasova vastaa kysymyksiin sepelvaltimotaudista.

Keski-ikäisten suomalaisten yleisin sydänsairaus on sepelvaltimotauti eli sepelvaltimoiden kovettumatauti (ateroskleroosi). Milloin ja miten se voi oireilla?

Jos riskitekijöitä on paljon, tauti voi alkaa kehittyä ja aiheuttaa oireita jo keski-ikäisillä tai jopa nuorilla.

Tyypillinen sepelvaltimoperäinen rintakipu on luonteeltaan puristava tai painava, se tuntuu keskellä rintaa, kipu voi säteillä vasempaan hartiaan tai käteen, kaulaan, lapaluiden väliin. Tyypillinen kipu tulee yleisemmin rasituksessa ja helpottuu levossa. Jos tällaisia oireita alkaa tulla säännöllisesti, on syytä hakeutua tutkimuksiin. Oireet voivat olla lieviä ja ne voivat myös esiintyä vain silloin tällöin.

Epätyypillisiä oireita ovat esimerkiksi hengästyminen, poikkeava väsymys tai suorituskyvyn lasku. Epätyypillinen kipu voi ilmetä levossa tai sekä levossa että rasituksessa. Diabeetikoilla kipu voi puuttua kokonaan jopa sydäninfarktin yhteydessä, ja silloin pitää kiinnittää huomiota kokonaisoirekuvaan.

Sepelvaltimotauti voi valitettavasti olla joillakin potilailla oireeton tai oireet voivat olla epätyypillisiä, jolloin lisätutkimukset jäävät tekemättä, tauti toteamatta ja hoitamatta. Joskus myös systemaattinen riskitekijöiden kartoitus jää puutteelliseksi, mikä sekin altistaa taudin etenemiselle. Jos sairaus jää ajoissa diagnosoimatta, se voi edetä hyvinkin pitkälle ja ensimmäinen merkki voi olla vasta akuutti sydäntapahtuma eli sydäninfarkti.

Miten sepelvaltimotautia voisi itse ehkäistä?

Tärkeimmät riskitekijät ovat kohonneet lipidit eli veren rasva-arvot, kohonnut verenpaine, tupakointi, sukutaustat, elintavat (epäterveellinen ruokavalio ja vähäinen liikunta), diabetes ja lihavuus. Myös uniapnea lisää sydäntautien riskiä monin tavoin. Riskitekijöiden hoito on syytä aloittaa mahdollisimman varhain, sillä tällöin kokonaisriski pienenee. Tutkimuksissa on esimerkiksi osoitettu, että lapsuusajan lihavuus lisää aikuisiässä ateroskleroosin riskiä, mutta riski normalisoituu, jos lapsesta kasvaa normaalipainoinen aikuinen. Tiedetään myös, että ihmisillä, joilla on matala LDL-taso, ateroskleroosin kehittymisnopeus ja riski on pienempi. Jos ensimmäisen asteen sukulaisilla eli vanhemmilla tai sisaruksilla on tiedossa ja varsinkin nuoremmassa iässä todettu ateroskleroottinen sepelvaltimosairaus, pitää kiinnittää erityistä huomiota muihin riskeihin, joita pystyy itse hoitamaan.

Sydämen pelastamisen voi ja kannattaa aloittaa missä iässä tahansa. Mielestäni kaikki pystyvät tekemään suotuisia muutoksia elintapoihinsa. Tärkeää on tehdä pieniä muutoksia ja pikkuhiljaa lukuun ottamatta tupakointia, jonka suosittelen aina lopettamaan kokonaan ja kerralla. Hyvä hoito toteutuu potilaan ja lääkärin yhteistyössä, jossa lääkäriltä vaaditaan oikeanlaista ohjausta ja potilaalta motivaatiota muutoksiin ja sitoutumista lääkehoitoihin ja seurantoihin.

Onko naisilla ja miehillä yhtä suuri riski sairastua sepelvaltimotautiin?

Alle 50-vuotiailla naisilla sepelvaltimotaudin esiintyvyys on miehiä pienempi johtuen suojaavista hormonaalisista tekijöistä. Yli 50-vuotiailla miehillä ja naisilla näkyy suurin piirtein saman verran ateroskleroottisia muutoksia sepelvaltimoissa ja muissa suonissa, ja silloin muut riskitekijät määrittelevät taudin laajuutta.

Kuinka tehokkaasti sepelvaltimotautia osataan Suomessa hoitaa ja ehkäistä?

Kaiken kaikkiaan uusien tapausten määrä on viime vuosina vähentynyt. Sepelvaltimotautikuolleisuus on laskenut koko Suomessa viimeksi kuluneiden vuosikymmenien aikana paremman ennaltaehkäisyn sekä kehittyneiden tutkimus- ja hoitomenetelmien ansiosta. Sitoutuminen lääkehoitoon on parantunut ja edistyneet niin sanotut kajoavat hoidot tarjoavat korvaamatonta apua niin akuuttitilanteissa kuin taudin stabiilivaiheessakin. Kaikista sydänsairauksista sepelvaltimotauti on kuitenkin edelleen yleisin kuolinsyy Suomessa. Kaikkein korkein riski on miehillä, joilla suvussa on ollut sydänperäisiä äkkikuolemia, jotka tupakoivat ja joilla vasemman kammion seinämät ovat paksuuntuneet. 


Ajankohtaista asiaa terveydestä

Tiivis hoitoketju tuo pelaajan takaisin kentälle

Huippu-urheilijan vammojen hoidossa nopeus ja osaaminen kulkevat käsi kädessä. Mikkelin Palloilijoiden Antti Voutilainen on saanut hyvää hoitoa Lääkärikeskus Ikiomassa, joka on ollut vuosien ajan MP:n edustusjoukkueen ja juniorijoukkueiden terveyskumppani. Lue lisää

Sepelvaltimotauti voi piileskellä pitkään

Sepelvaltimotauti on keski-ikäisten yleisin sydänsairaus, jota sairastavat Suomessa sadat tuhannet potilaat – iso osa heistä myös tietämättään. Lääkärikeskus Ikiomassa vastaanottava kardiologi Yulia Petrasova kertoo, millaisista sydänoireista lääkäriin kannattaa lähteä ja kuinka sepelvaltimotautia voi itse ehkäistä. Lue lisää

Tunnetko luomien VARO-muistisäännön?

Luomia ja omaa ihoa kannattaa tarkkailla säännöllisesti, jotta mahdolliset muutokset ehtii huomata ajoissa. Luomien havainnoinnissa apuna on helppo ja selkeä VARO-muistisääntö, jonka avulla voit arvioida luomen mahdollisesti hälyttäviä piirteitä ja muutoksia. Lue lisää